keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Vanha Porvoo

Maanantaina teimme kesän, loman ja synttäripäivän kunniaksi retken Porvoon vanhaan kaupunkiin. Syntymäpäivänäni on perinteisesti paistanut aurinko ja usein elohopea on kohonnut jopa hellelukemiin, eikä tämäkään päivä tehnyt poikkeusta. Mukava, tosin ajoittain hieman puuskainen tuuli virvoitti matkalaisten oloa. 

Porvoossa en ollut koskaan aikaisemmin käynyt. Sen vuoksi ja toisaalta myös matkailunautinnon maksimoimiseksi osallistuimme reilun tunnin mittaiselle opastetulle kierrokselle Vanhassa Porvoossa. Vanhan Porvoon kävelykierros osoittautui paitsi mielenkiintoiseksi, myös hyödylliseksi. Jos emme olisi osallistuneet tähän opastukseen, tuskin olisimme löytäneet tietämme kauppakujia ja Porvoon tuomiokirkkoa kauemmaksi. Ei sillä, etteikö näissäkin olisi riittänyt nähtävää koko päiväksi, mutta nyt pääsimme kurkkaamaan mutkaisille kujille ja kuulimme alueen rikkaasta historiasta tulipaloineen ja suurine taiteilijoineen.

Aivan joen rannalla sijaitsevat punamultaiset ranta-aitat olivat alkujaan kauppiaiden varastotiloja. Nykyään niissä on yksityisasuntoja



Tuomiokirkko muureineen on säilynyt useista kaupunkia koetelleista tulipaloista ja hyökkäyksistä huolimatta. Viimeisimmän takaiskunhan kirkko koki vuonna 2006, kun tuhopoltossa kirkon katto tuhoutui. Korjaustyöt valmistuivat vuonna 2008 ja kirkko on jälleen yleisön käytössä. Muistaakseni opas kertoi, että surullisenkuuluisa tuhopolttaja sai useiden vuosien vankeustuomion ja 4,5 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia maksettavakseen. Ikävät seuraukset palavien paperinpalojen heittelystä.





Torin viereinen keskusta on rakennettu asemakaavaan, mutta heti ulkopuolella mutkittelee kapeita ja jyrkkiä kujia. 



Porvoon historiassa vilahtelee suuria nimiä, kuten Albert Edelfelt ja J.L. Runeberg. Nykyäänkin idyllinen miljöö inspiroi taiteilijoita. Alla olevassa kuvassa komeilee Runoilijoiden talo (jos muistan nimen oikein), jossa vuorollaan ansioitunut kirjailija saa asua ilmaiseksi. Nykyinen asukas on pitänyt majaa tässä kivitalossa viimeiset 20 vuotta. Kaupungissa on myös Taiteilijoiden talo (?), jota saa asuttaa neljän vuoden ajan kerrallaan nuori taiteilija.


Kauppakujalla oli toinen toistaan suloisempia putiikkeja. Kauppojen sisällä en viitsinyt kuvata, ja ihme kyllä, en useista houkutuksista huolimatta ostanut mitään. En edes suklaapuodeista!
  






Piipahdimme myös Porvoon satamassa ihailemassa laivoja ja veneitä ja nauttimassa jätskit ennen kotiinlähtöä.




 Paljon jäi vielä nähtävää ja koettavaa. Ehkäpä ensi kesänä uudestaan...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti